sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Epävarmuutta

Kävimme perjantaina yksityisellä ultrassa. No eihän siellä mitään muuta näkynyt kuin ruskuaispussi, oikeassa paikassa kylläkin. Lääkäri epäili, että viikko 6 ei olisi vielä muutenkaan täynnä, koska ovulaationi on myöhäinen (plussauskierrossa en ollut satavarma ajankohdasta). Hän painotti, etten kertoisi tästä vielä kenellekään ja että ultraan olisi hyvä mennä parin viikon kuluttua uudestaan, jotta nähdään mahdollinen sikiö ja jopa sydänäänet. Hän rauhoitteli mieltäni sanomalla, että tämä on ihan normaalia vielä tässä vaiheessa, ettei muuta näy kuin ruskuaispussi. Ultra tehtiin vähän turhan aikaisin.

Eilen tuli hieman rusehtavaa vuotoa vessakäynnin yhteydessä. Tänään olen tarkkaillut armottomasti kehoni tuntoja. Onko tissit vähemmän kipeät kuin ennen? Aamuällötystä ei ole tuntunut moneen aikaan, voi kun nyt kaipaisin sitäkin tunnetta! Tein viimeksi torstaina testin, sellaisen sofin puikkotestin. Tuli heti kirkuvanpunainen testiviiva, paljon voimakkaampi kuin kontrolliviiva. Teen huomenna uuden testin. Tällaiseksi tämä on nyt mennyt - olen 2 viikkoa ehtinyt tottua ajatukseen vauvasta, rauhassani nauttinut joka hetkestä ja ollut stressaamatta tulevasta. Vaan se hemmetin ultra tempaisi kyllä kaiken harmonian pääkopastani. Pelkään keskenmenoa. Tuulimunan oireet kun voivat olla ihan samanlaiset kuin oikeat raskausoireetkin.

Ultrassahan kävin sen vuoksi, että voisin ensi viikolla sanoa uuteen työpaikkaan olevani EHKÄ raskaana, että ottavatko minut siitä huolimatta. Muuten pysyn nykyisessäni äitiyslomaan asti. Tähän päätökseen tulin, koska en halua leikkiä tulella. Niin monesta paikasta olen kuullut ikäviä tarinoita yllätyspotkuista raskausilmoituksen jälkeen. Teen siis aika ultimaattisen testin myös tulevaa työnantajaani kohtaan: se miten he suhtautuvat työntekijän raskautumiseen, kertoo minulle muutakin tietoa työnantajasta.

Työhöntulotarkastuksessa terkkari kehoitti toimimaan juuri näin, häneltä sain ikään kuin viimeisen vahvistuksen asiaan. Olen iki-kiitollinen täällä blogissa saamiini neuvoihin! Mutta tässä on vielä sellaisia painavia aspekteja, joita en voi julkisesti mainita ja joista työterveyshoitajan kanssa puhuimme. Siksi hän oli kanssani samoilla linjoilla: minulla on enemmän hävittävää, jos en tästä nyt mainitse. Mutta sitten taas ultrannut lääkäri kehoitti pitämään suun supussa. Melkoisen sekavaa! Tällä hetkellä pelkään eniten sitä, että ehdin sanoa tästä, ja sitten raskaus meneekin kesken. :-( Nyt nimittäin minulta puuttuu se ihana varmuus siitä, että olen todellakin raskaana.

5 kommenttia:

  1. Voi sentään! Otsikko pelästytti ihan toden teolla. No eipä ole sinulle nyt kovin helppoa tilannetta eteen annettu. Miten elämä onkin niin yllättävää, et raskaus alkaa vuoden jälkeen sellaiseen aikaan, että joudut miettimään pääsi puhki sen vuoksi. Ehkä tällä on jokin tarkoitus??
    Mutta tuosta ultrasta. Olen monelta kuullut, että liian aikaisin on tullut mentyä ultraan ja sitten hämmennys valtaa mielen, kun mitään ei vielä näykään. Toivotaan, että parin viikon päästä siellä näkyisi pieni jumpsutus! Tuosta vuodosta en osaa sanoa mitään muuta, kuin että sellaista voi kai tulla raskauden aikana silloin ja tällöin. Ymmärrän silti huolesi, kun nyt ei voi kuin odottaa.
    Toivon kovasti hyvää sinulle <3

    VastaaPoista
  2. Samalla lailla neuvoisin olemaan vaan nyt rauhallisin mielin. Mikään ei viittaa faktoina myöskään ikävään tilanteeseen. Joten tunti ja päivä kerrallaan siihen seuraavaan ultraan. Täältä kovasti positiivisia voimia sinne!

    VastaaPoista
  3. Jos yhtään helpottaa, niin täälläkin on pari kertaa tullut hieman rusehtavaa vuotoa ja kerran virtsatessa kirkasta verta. Määrät olivat hyvin vähäisiä ja säihkähdin tietenkin älyttömästi! Vielä en ole ultrassa käynyt, mutta nyt olen jo rauhoittunut. Eka neuvolakäynti takana, jossa täti kertoi pienoisen vuodon olevan normaalia alkuraskaudessa. Noh, varmuutta tiedossa vajaan kahden viikon kuluttua. Ystävällä vuotoa oli melko pitkään ja terve tyttö sieltä tuli! Yksityinen sai hänet myös pahasti säikäytettyä kun oli kunnalisen mukaan liian aikaisin.

    Toivottavasti kaikki on hyvin!

    VastaaPoista
  4. On kyllä vaikea tilanne töiden suhteen. Ultrakuulumiset kuulostavat ihan "normaaleilta". Eikai siellä tuossa vaiheessa vielä mitään oikein voikaan näkyä, harmi tietenkin. :/

    Kovasti tsemppiä ja rohkeutta hankaliin asioihin! Helpottaa varmasti, kun saa nuo asiat puhuttua.

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä! Minäkin olen kuullut, että tuo vuoto voi olla ihan yleistäkin alkuraskauden aikana. Ja ehkä tosiaan oli liian aikaista mennä ultraan. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja pääset kohta myös nauttimaan raskausajasta. Huomasin tuolta sinun "kalenterista", että meillä on ultrat samana päivänä 19.12. Meillä on silloin vasta ihan ensimmäinen tarkastusultra. Malttia ja tsemppauksia täältä!

    VastaaPoista