tiistai 9. lokakuuta 2012

Haluun pitää lapseni

Katsoitteko eilen otsikon mukaisen dokumentin Yleltä? Löytyy Areenasta.

Mitä ajatuksia se teissä herätti?

Itse olin tyrmistynyt ja pettynyt teiniäidin itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä vauvaansa kohtaan. En tiedä oliko fokus tarkoituksella haetusti se, vai mikä on heidän todellista elämäänsä. Niin surullista!!! Näytti siltä, että vain mummo oli aidosti läsnä lapsen touhuissa. Ja juuri mummo mahdollisti Tiinan vastuunpakoilun paapomalla. Toivon vain, ettei pientä Amandaa oteta huostaan. Mikähän siinä on, että moni vaikean lapsuuden ja nuoruuden kokenut haluaa niin varhain oman perheen, vaikka edellytyksiä ei olisikaan?

Lisäkysymys: Aiotteko seurata pian alkavia sarjoja Teiniäidit ja/tai Erilaiset äidit?

11 kommenttia:

  1. Katsoin myös kyseisein dokumentin ja surulliseksi se minutkin sai. Ei ollut lapsella ainakaan ohjelmassa näkyvän arjen mukaan kovin paljon tilaa äidin elämässä. Onneksi hänellä on ihana mummo joka oli arjessa vahvasti mukana. Keskenkasvuinen ei ollut kovin kypsä äidiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut kypsä äidiksi, ei. Olisin toivonut näkeväni kehityskertomuksen tytön kasvamisesta äidiksi, sitä ei näytetty/ollut. Meikkaaminen, läppäri ja biletys oli ja pysyi tärkeimpinä elämässä.

      Poista
  2. Onneks en kattonut tota dokumenttia! Olisin ihan saletisti tullut siitä vaan vihaiseksi. En varmaan ala noita muitakaan vauvaohjelmia katsomaan. Ainakaan ihan heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin vielä mietin muiden vauvaohjelmien katsomista. Ne herättää niin ristiriitaisia tunteita. Sen sain selville, että Erilaisten äitien viimeisessä (!) jaksossa on lapsettomuudesta kärsinyt pari.

      Poista
  3. En katsonut dokkaria, mutta ihmettelen erästä asiaa.

    Jos asiat eivät ole hyvin ja lapsen äiti, joka kuitenkin on se joka on ensisijaisessa vastuussa lapsensa hyvinvoinnista, ei velvollisuuksistaan piittaa, niin miksi silloin toivotaan että lasta ei huostaanotettaisiin? Siksi että lapsella on ihana mummi?

    Itse olen asunut sijoitettuna aikoinaan ja väitän että se on ollut elämässäni parasta. Tosin en ollut tuolloin pieni, vaan hyvinkin ongelmainen, mutta äitini katsoi parhaaksi hakea apua. Eli siis en ole huostaanotettuna ollut.

    Väitän että äitini teki näin ollen maailman vastuullisimman ja rankimman päätöksen; "minä en pysty, mutta joku muu pystyy". Äitini on edelleen elämässäni ja rakkaampana kuin koskaan. Samoin muut ihanat läheiset. Joskus lapsi vaan tarvitsee apua, kun kotona ei kaikki ole hyvin. Kaikki sijoitukset ja huostaanotot eivät siis ole huonoja asioita, vaan lapsen kannalta voi olla jopa elämää mullistavia ja pelastavia tekoja, joita toivoisi tapahtuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiki, puhut asiaa. Tajusin heti julkaistuani postauksen, että huostaanotto olisi tälle lapselle ehkä se kaivattu pelastus, ei höösäävä mummo jota tämä "äiti" piti hoito- ja raha-automaattina. Tarkoitin lähinnä sitä, kun tämä Tiina oli itse kokenut sijoituskierteen ja vaikutti ongelmaiselta, että en toivo hänen lapselleen samaa. Mummokin taisi sanoa, että pahin pelko on että Amanda otetaan huostaan, siksi hän auttaa niin paljon. Minusta tämän mummon tulisi tukea Tiinaa äitiyteen muulla tavoin kuin mahdollistamalla joka viikonloppu teiniäidin juomisen yms. Ja mummo totesi hänenkin äitinsä auttaneen yhtä paljon aikoinaan hänen kanssaan. Jotenkin sama kuvio tuntui toistuvan sukupolvesta toiseen.

      Poista
  4. Hänellähän on myös blogi http://tiuskiii.blogspot.fi/
    Itsellekkään ei kovin hyvä fiilis tuosta tullut. Ajattelin kylläkin että ehkä hän on niin hyvä äiti kuin nuin nuori voi osata olla. Lapsihan hän on itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä blogiahan näytettiin ohjelmassakin. Enpä taida silti lisätä omiin suosikkeihini. ;-) Mä taas luulen, että hän voisi olla jopa parempi äiti ilman oman äitinsä jatkuvia palveluksia. Tämä Tiina tuntui taantuvan itsekin lapseksi, kun mummo otti niin voimakkaan roolin.

      Poista
  5. niinpä..
    Eilen tuli avalta toi erilaiset äidit. Eka hieman ihmettelin että miks tulevat mummo ja ukki olivat olleet ensimmäisestä lapsesta niin negatiivisella mielellä. mutta jos pitää aikuisia ihmisiä elättää niin kyllä sitä varmaan arvelee ettei ne voi perhettä perustaa..

    VastaaPoista
  6. Antakaa tytölle vähän armoa. Hän on 15, peruskoulu käymättä loppuun. Lapsi itsekin. Vaikka mä oon 30 niin kyllä meilläkin mummo tulee paljon auttamaan lapsenhoidossa koska a) haluaa ja b) myönnän tarvitsevani apua. Minusta oli jotenkin helpottavaa kuulla että mummo haluaa olla noin tiukasti lapsenlapsensa elämässä mukana ja auttaa samalla omaa tytärtään. Keneltä tämä 15 v pyytäis hoitoapua muualta kuin omalta äidiltään? Kavereista ja sisaruksista tuskin on avuksi. Ja 15 v elämässä ajankohtaista on myös biletys ja vastuullista on silloin antaa lapsi hoitoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin ehkä jotenkin ymmärtää, että biletys tosiaan "kuuluu" sen ikäisen elämään, mutta kuuluuko silloin lapsi? Ei. En ole abortin kannattaja, mutta väkisin tulee mieleen, pystyykö sen ikäinen mitenkään kuvittelemaan lapsen myötä tullutta vastuuta ja sitä, onko itsestä sen kantajaksi. Mielestäni mummo ei ole vastuussa lapsenlapsestaan. Mutta toki tilanne sitä vaati ja hän pystyi huolehtimaan tytöstä. Mummohan sanoi, että luuli saavansa elää itselleen jo siinä iässä, vaan toisin kävi.

      Poista