maanantai 26. marraskuuta 2012

Jos elämä ois helppoo

Kiitos onnentoivotuksista ja myötäelämisestä! Asiaa on pyöritelty ja salattu epätoivoisesti viikonlopun aikana. Toivon mukaan en enää koskaan joudu tilanteeseen, jossa joudun valehtelemaan juovani muka alkoholia, vaikka oikeasti join limua/holitonta olutta. Turha toivo, alkava joulukuu ja sen riennot osuvat sopivasti alkuraskauteeni. Pitänee alkaa kehitellä uusia sotasuunnitelmia...

Asiaan. Jottei elämä olisi liian helppoa plussan saatuani, olen siinä tilanteessa että minulle on tarjottu uutta työpaikkaa, ja silloin kun paikkaa hain, en vielä ollut raskaana. Niinpä. Nyt olisi hyvät neuvot kalliit! Joudun joulukuussa tekemään ratkaisuni ennen sopimuksen allekirjoittamista, ja ehdin ehkä juuri käydä alkuraskauden ultrassa (rv 6) sitä ennen. Ilman muuta odotan ultraan asti, koska voihan olla että tämä vielä menee kesken/on väärässä paikassa/mitä vaan mikä tulee vaikuttamaan asiaan. On silti uskomatonta kohtalon ivaa, että urani kannalta merkittävä tarjous osuu tähän hetkeen. En missään nimessä ole uraihminen, mutta tiedostan mahdolliset negatiiviset seuraamukset tulevaisuuteeni, mikäli 
a) otan paikan vastaan ja työn alettua vasta kerron raskaudestani. Koeaika on 4 kk, joten raskauteni tulee näkymään sinä aikana. En voi mitenkään ottaa riskiä, että työsuhde päättyy koeaikaan ja jään tyhjän päälle. Joka tapauksessa ehtisin olla vain puoli vuotta töissä ennen äitiyslomani alkua. Tällöin olen katkaissut sillat entiseen työpaikkaani ja jättänyt karvaan maun uuteen työpaikkaan. Mielikuva minusta luotettavana työntekijänä tulisi olemaan negatiivinen ja sen korjaaminen olisi lähes mahdotonta.
b) kerron alkaneesta raskaudestani ennen sopimuksen allekirjoittamista ja annan heidän vielä miettiä palkkaamistani. Silloin he todnäk. valitsevat jonkun toisen, joka ei ole raskaana. (Voihan se toinenkin raskautua heti työn alettua.) Jään nykyiseen työpaikkaani, jossa en viihdy, mutta jossa työskentelisin sitten enää seuraavat puoli vuotta. Äitiysloman jälkeen voisin miettiä työpaikanvaihtoa, vaikka minulla olisikin olemassa paikka, jonne palata. Tähän uuteen työpaikkaan minua tuskin enää palkattaisiin.
c) kerron alkaneesta raskaudestani ennen sopimuksen allekirjoittamista ja annan heidän vielä miettiä palkkaamistani. Silloin he todnäk. valitsevat jonkun toisen, joka ei ole raskaana. Tyydyn kohtalooni. Saankin keskenmenon rv 12 ja näin ollen olen menettänyt vauvani sekä uuden, innostavan työn. Jään vanhaan työpaikkaani onnettomana ja katkerana. Tähän uuteen työpaikkaan minua tuskin enää palkattaisiin.

Aika sietämättömiä skenaarioita, vai mitä?

4 kommenttia:

  1. Paljon onnea plussasta! Luin vasta nyt asiasta.
    Raskaushan ei periaatteessa kuulu työnantajalle, eikä se saisi olla syynä palkkaamatta jättämiselle, vaikka varmasti niin usein käykin. Noihan on silti aina tilannekohtaisia juttua. En tiedä työstäsi mitään mutta näin vain tekstin luettuani ajattelin että yrittäisit vain piilotella mahaa koeajan yli vai onko se aivan poissuljettua? Toinen rehdimpi vaihtoehto olisi kertoa allekirjoitushetkellä tilanteessa ja samaan rytäkkään ylistää vuolaan onnellisena uutta työpaikkaa - olisipa siinä vastapuolella pokkaa ottaa kynä kädestä ja sanoa että "etpäs tulekaan tänne."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja toivotuksista!
      Mä luulen, että loppukeväällä mahan piilottelu käy ylivoimaiseksi tehtäväksi, joten se ei oikein ole vaihtoehto. Enkä muutenkaan pidä ajatuksesta salata tätä keinolla millä hyvänsä. Joka päivä olisi riski paljastua mitä erilaisin tavoin. En myöskään pidä rehtinä mennä allekirjoittamaan sopparia ja nimmaria piirtäessäni täräyttää tällaista. Okei, ei varmaan siinä kukaan kynää pois ottaisi, mutta eiköhän koeajan päättymisen lähestyessä tehtäisi selväksi, ettei sopimustani jatketa. Haluan kuitenkin jättää itsestäni "hyvän maun", tarkoittaa se sitten sitä että jään vaille uutta työtä, mutta ainakin olen sen rehdisti kertonut ja omalta osaltani pyrkinyt vähentämään spekulaatiota huijauksesta tms. Vielä on pari viikkoa aikaa miettiä, miten asian ilmaisen. Jännää on!

      Poista
  2. Pakko kommentoida heti vaikka löysin blogisi vasta tänään. :) Mulla oli sama tilanne elokuussa töiden ja raskauden suhteen, mutta en miettinyt hetkeäkään, etten ois ottanut paikkaa vastaan. Tai jos oikein muistan niin aloitin työt ke:na ja tein pos. testin seuraavana sunnuntaina. Eniveis. Kerroin vain mun esimiehelle asiasta jo joskus 2. kuulla, koska oli pakko kysyä meneekö neuvolat yms. työajan piiriin. Onnitteluja sain. Ja uskon, ettei kellään työnantajalla ole pokkaa (koska on laitonta) antaa koeajalla potkuja jos hoitaa työt hyvin, koska raskauden takia sitä ei saa tehdä. Jotkut työkaverini ovat ihmetelleet ajoitustani, mutta hei, vauvoja ei saa kaupan hyllyltä! :) Ne tulee kun tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kikkis kommentistasi! :-) No niinpä, niitä ei tosiaan tilattua saa, eikä toisaalta mikään ole sanottua ennen kuin lapsi on elävänä sylissä. En mäkään kertoisi missään nimessä, jos työt olisin jo ehtinyt aloittaa. Se vaan kun tässä on liikaa aikaa vielä sinne, ja töiden alkaessa olen jo "tukevasti" raskaana. Ei kukaan usko, että ihmeraskautuminen olisi sopivasti jäänyt minulta huomaamatta ja saisin tietää asiasta joulun ja tammikuun välillä. Eli juuri silloin kun en ole uuteen työpaikkaan yhteydessä. Odotan vain ultraa, mitään sen pidemmälle en uskalla vielä miettiä.

      Poista